Johdanto

Tässä artikkelissa käsittelen esidiabetesta eli tyypin 2 diabeteksen esiastetta ja vähähiilihydraattista ruokavaliota. Käyn aluksi läpi esidiabeteksen määritelmää, jonka jälkeen pohdin, voiko jonkinlaisesta vähähiilihydraattisesta/ketogeenisesta ruokavaliosta olla hyötyä ja etuja esidiabeteksen hoidossa. 

Suosittelen tutustumaan myös artikkeliin "Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä", josta löydät tietoa diabetesliittojen suosituksista ja omista suosituksistani vähähiilihydraattisen ruokavalion suhteen. Otan kantaa myös esidiabetekseen. Jos sinulla on esidiabetes, voit esimerkiksi saada käsitystä, voisiko jonkinlainen vhh-ruokavalio sopia sinulle.

Mitä tarkoitan vähähiilihydraattisella ruokavaliolla? Kun verrataan yleisiin ravitsemussuosituksiin ja ihmisten keskimääräiseen hiilihydraattien saantiin, vhh-ruokavalion voi jakaa esimerkiksi karkeasti 3 luokkaan hiilihydraattimäärien osalta:

  • 1. enintään 50 g/vrk (= tiukka VHH eli tiukka hiilihydraattirajoitus)
  • 2. 50–100 g/vrk (= kohtalainen VHH eli kohtalainen hiilihydraattirajoitus)
  • 3. 100–150 g/vrk (= lievä VHH eli lievä hiilihydraattirajoitus)

Huom! Ei ole olemassa virallisia määritelmiä, joten määritelmät vaihtelevat. Lisätietoa vähähiilihydraattisen ja ketogeenisen (= VHH:n tiukin muoto) ruokavalion määritelmistä saat artikkelista “Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) – määritelmät ja toteutus”.

Miten esidiabetes määritellään?

Tyypin 2 diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaan esidiabeteksesta on kyse silloin, kun: 

  • verensokerin paastoarvo on koholla (suurentunut glukoosipitoisuuden paastoarvo) eli verensokeri on 6,1-6,9 mmol/l 
  • ja/tai sokerirasituskokeen 2 tunnin arvo on koholla (heikentynyt glukoosinsieto) eli verensokeri on 7,8-11 mmol/l

Näistä ylittyvät arvot, eli paastoarvo 7 mmol/l ja 2 tunnin arvo yli 11 mmol/l luokitellaan jo diabetekseksi. Pitkäaikaista verensokeritasapainoa kuvaavaa HbA1c-arvoa voidaan käyttää myös diabeteksen diagnosoimiseen. HbA1c-arvo 6,5 % (48 mmol/mol) tai suurempi viittaa diabetekseen. Esidiabeteksessa arvo jää normaalin ja diabeteksen rajan välille eli on 6-6,4 % (42-47 mmol/mol). Käytännön elämään sokerirasituskoetta sovellettuna voidaan todeta, että normaalisti aterian jälkeen verensokeri nousee korkeintaan 8 mmol/l tuntumaan, mikäli glukoosiaineenvaihdunnassa ei ole häiriöitä.

USA:n diabetesliitto ADA on kriteereissään hieman tiukempi kuin Maailman terveysjärjestö (WHO), jonka asettamia arvoja myös Käypä hoito -suosituksissa on käytetty. ADA:n määritelmissä 2 tunnin arvon rajat ovat samat, mutta paastoarvon kohdalla jo arvon 5,6 mmol/l katsotaan viittaavan esidiabetekseen (viiteväli 5,6-6,9 mmol/l). Lisäksi ADA:n määritelmissä jo HbA1c-arvo 5,7 % (39 mmol/mol) katsotaan esidiabeettiseksi (viiteväli 5,7-6,4% eli 39-47 mmol/mol). 

ADA on päätynyt tiukempiin arvoihin, koska katsoo tälle olevan perusteet tutkimusnäytön myötä. Esimerkiksi HbA1c-arvoon 5,7 % on liittynyt jo huomattavasti suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. 

Esidiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen välinen ero on joissakin tapauksissa hyvin häilyvä. Ja tällainen tilannehan on myös aina luonnollisesti siinä vaiheessa, kun verensokeriarvot alkavat olla lähestulkoon diabeettisissa lukemissa.

Suomessa noin miljoonalla ihmisellä arvioidaan olevan esidiabetes, joten kyseessä on todellinen kansanterveysongelma, vaikka esidiabetesta ei varsinaiseksi sairaudeksi luokitellakaan. Suurin osa näistä ihmisistä ei kuitenkaan tiedä kärsivänsä esidiabeteksesta. Jopa tyypin 2 diabeteksen sairastaminen tietämättään on hyvin yleistä.

Tämä on valitettava asia siksi, että tämä yleensä useita vuosia kestävä esidiabetesvaihe etenee helposti tyypin 2 diabetekseksi, jos asiaan ei puututa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa poikkeavat sokeriarvot havaitaan, sitä helpompaa myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on. Toisaalta varhainen havaitseminen on tärkeää senkin vuoksi, että jo esidiabetes voi altistaa lisäsairauksille.

Onko vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) hyödyllinen esidiabeteksen hoidossa?

Onko vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta hyötyä esidiabeteksen hoidossa? On hyvin mahdollista, että siitä voi saada apua muun muassa verensokeritasapainon parantamiseen, rasva-arvojen ja verenpaineen hoitoon sekä laihduttamiseen/painonhallintaan. Toisaalta jos vhh-ruokavalio ei ole koostettu järkevästi, niin se ei välttämättä ole kokonaisuudessaan terveyttä edistävä. On helppo erehtyä uskomaan monia virheellisiä väittämiä. Tutustu artikkeliini "Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) ja terveysväittämät", josta löydät tietoa myös vhh-ruokavalion järkevästä koostamisesta.

Tutkimuksissa on selvästi osoitettu, että monenlaisilla ruokavalioilla on pystytty vähentämään riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja parantamaan verensokeritasapainoa. Olennaisessa osassa näyttäytyy yleensä ylipainoisilla ja lihavilla laihtuminen, mikä voi tietenkin onnistua monenlaisilla ruokavalioilla. Diabeteksen ehkäisyssä hyödyllistä on myös liikunta, joka ruokavalion ohella auttaa laihtumisessa ja parantaa lisäksi insuliiniherkkyyttä.

Tuoko vähähiilihydraattinen ruokavalio sitten mitään erityisiä etuja esidiabeteksen hoitoon verrattuna muihin ruokavalioihin? 

Vaikuttaa siltä, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla voi kyllä olla tiettyjä etuja verensokeritasapainon parantamisessa myös esidiabetesvaiheessa olevilla henkilöillä. Sanoisin, että hyödyt ovat sitä selvemmät, mitä lähempänä jo tyypin 2 diabeteksen diagnoosia ollaan. 

Kirjoituksessa “Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) ja tyypin 2 diabetes” sivusin myös esidiabeetikoita. Suosittelen, että luet myös tämän kirjoituksen, koska siinä esitellyt pääperiaatteet pätevät usein myös esidiabeetikoilla. 

Ravinnon hiilihydraatit vaikuttavat kaikkein keskeisimmän aterian jälkeen tapahtuvaan verensokerin kohoamiseen. Insuliinintarve on myös yleensä suurin hiilihydraattien syömisen yhteydessä, vaikka mm. proteiinitkin lisäävät insuliinin eritystä insuliinin eritystä omaavilla henkilöillä. 

Esidiabeetikoilla tyypillinen insuliiniresistenssi (insuliinin heikentynyt vaikutus) johtaa siihen, että insuliinia eritetään tavallista enemmän. Haiman insuliinin tuotanto ei kuitenkaan esidiabeetikoilla enää riitä pitämään verensokeria normaalina. 

Hiilihydraattien käsittely ei ainakaan pitemmän päälle onnistu normaalisti ja verensokeriarvot voivat kohota helposti liikaa mm. runsaammin hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeen.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio voi olla hyödyllinen esidiabeetikoille etenkin siitä syystä, että tyypillisesti:

1. Aterioiden jälkeinen verensokerivaste pienenee ja insuliinintarve vähenee

2. Mahdollisen laihtumisen aiheuttamat fysiologiset muutokset kehossa parantavat verensokeritasapainoa (mikäli vhh-ruokavalio auttaa laihtumaan)

Keskivartalolihavuuteen eli vyötärölihavuuteen liittyvä rasvamaksa on esidiabeetikoilla yleinen ongelma. Laihtuminen vähentää tehokkaasti rasvaa maksasta, mikä parantaa osaltaan verensokeritasapainoa. 

Moni kokee vhh-ruokavalion hyödylliseksi laihduttamisessa ja painonhallinnassa (katso “Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) laihduttamisessa ja painonhallinnassa”), mikä on olennaisessa osassa esidiabeteksen hoidossa ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. 

Nostan esiin tässä yhteydessä mielenkiintoisen tutkimuksen, jota toteuttamassa oli myös suomalaisia tutkijoita. Tutkimuksessa ketogeeninen ruokavalio vähensi ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia sairastavien maksan rasvapitoisuutta kahdessa viikossa keskimäärin peräti 44 %. Myös mm. insuliinipitoisuudet laskivat ja kehon tulehdustekijöissä havaittiin vähenemistä. 

Tämä ei ole vain yksittäinen tutkimus, vaan selviä hyötyjä mm. maksan rasvapitoisuuden pienentämiseen hiilihydraattirajoituksella on saatu useammissa tutkimuksissa. Toin edellä mainitun tutkimuksen esille, koska tässä ei ollut edes tarkoitus laihduttaa, eikä paino laskenutkaan tutkittavilla merkittävästi. Hiilihydraattirajoituksesta voi siis olla hyötyä myös ilman laihtumista!  

Huomioitavaa:

On todettava, että vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyistä esidiabeteksessa on kuitenkin paljon vähemmän tutkimusnäyttöä kuin tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Ei ole tarkoitus antaa sellaista kuvaa, että tiukka hiilihydraattirajoitus olisi aina ainoa ja paras vaihtoehto. Sopivaan ruokavalioon vaikuttaa lopulta moni asia. On hyvä olla erilaisia vaihtoehtoja.

Aiemmin mainitsemani ADA katsoo diabetesta ja esidiabetesta käsittelevässä ravitsemusterapian konsensusraportissa, että kaikista ruokavalioista juuri vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on eniten näyttöä verensokeritasapainon parantamisessa diabeetikoilla, mutta suoraan esidiabeetikoiden kohdalla tällaista johtopäätöstä ei ole pystytty tekemään vähäisemmän tutkimusmäärän vuoksi. 

On ihan totta, että hiilihydraattien laadullakin on tärkeä merkitys, eivätkä pelkästään hiilihydraattimäärät ratkaise kaikkea. Muun muassa kuitupitoisuus vaikuttaa verensokerivasteisiin ja runsaasti kuitua sisältävien hiilihydraattilähteiden suosiminen on hyödyllistä. 

Monilla esidiabeetikoilla jo ns. ruokavalion laatuun panostaminen voi tuoda apua verensokeriarvojen hallintaan, vaikka hiilihydraattimäärää ei paljon vähentäisikään. Ainakin kun tähän yhdistetään vielä laihtuminen ja liikunta. Ja etenkin siinä tapauksessa, jos sokeriarvot ovat olleet vain hieman koholla. Esimerkiksi hiilihydraattimäärä 100-150 g/vrk saattaa olla monille ihan hyvä ratkaisu, jos haluaa vain hieman karsia hiilihydraatteja.

Lopuksi

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on hyvä ja perusteltu vaihtoehto esidiabeteksen hoitoon ja samalla tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn, kunhan ruokavalion toteuttaa järkevästi ja kokonaisuudessaan terveyttä edistävästi.

Yksi huomioitava asia on tietysti se, että täytyy erottaa riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja verensokeriarvojen korjaantuminen normaaliksi. Tiedetään, että jo esidiabetekseen liittyy lisääntynyt riski mm. sydän- ja verisuonisairauksille. Tämän vuoksi, jos vain mahdollista, niin ei kannata tyytyä vain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn, vaan asettaa tavoitteeksi täysin normaalit verensokeriarvot. 

Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta voi olla isolle osalle (jopa enemmistölle) tiettyjä hyötyjä verensokeritasapainon kannalta, jos tavoitellaan tehokasta verensokeriarvojen parantamista. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse rajoittaa hiilihydraatteja niin paljoa, vaan hiilihydraattien laatuunkin panostaminen voi tuoda apua. 

Jos sinulla on esidiabetes, niin kannustan tavoittelemaan pysyviä elintapamuutoksia. Vaikka saisit verensokeriarvosi normaaliksi, niin lisääntynyt riski tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen säilyy aina taustalla. Tämän vuoksi on tärkeää, että verensokeria hoidetaan siten, että tulokset myös pysyisivät. Kokonaisvaltainen huomio ravitsemukseen ja muihin elintapoihin vaikuttaviin asioihin tuo parhaat tulokset. 

Mikäli kaipaat vinkkejä asian suhteen ja haluat saada suosituksistani tarkemman kuvan, niin voit tutustua ilmaiseksi diabeetikoiden lisäksi myös esidiabeetikoille suunnattuun e-kirjaan “2 avaintekijää diabeteksen tehokkaaseen hallintaan ja ehkäisyyn”, jonka voit nyt välittömästi ladata vaikka suoraan tämän tekstin alta.


"2 avaintekijää diabeteksen tehokkaaseen hallintaan ja ehkäisyyn"

Hyödyllisiä vinkkejä sisältävä ja ajatuksia herättävä e-kirja erityisesti tyypin 1 ja 2 diabeetikoille sekä diabetesriskissä oleville. Lataa omasi nyt ilmaiseksi tästä:

Lataamalla e-kirjan hyväksyt tietosuojaselosteen mukaisen tietojesi käsittelyn. Tietosi ovat turvassa ja voit poistua sähköpostilistalta milloin tahansa.

Janne Makkonen

Janne Makkonen on diabetekseen ja vähähiilihydraattisiin ruokavalioihin erikoistunut ravitsemusterapeutti ja kokonaisvaltaisen hoidon puolestapuhuja. Hän on itse tyypin 1 diabeetikko, jonka tavoitteena on auttaa tehokkaasti mahdollisimman monia diabeetikoita (tyypistä riippumatta) ja tyypin 2 diabeteksen riskissä olevia.